Vanhaa taloa kun laittaa, kaikkein kauneimmat ovet ovat myös vanhoja. Meillä kaikki sisäovet ovat joko talon alkuperäisiä, tässä ennen olleen pienen talon peruja tai muista vanhoista taloista/rakennuksista. Vanhat ovet ovat täyttä puuta ja siten todella lujatekoisia ja kestäviä.
Ovet käsittelimme ainoastaan pyyhkimällä – historia saa mielestämme näkyä niissä reilusti. Kauhtuneet maalipinnat tuovat kauniin lisänsä sisustukseen. On mukava miettiä, kuka oven on aikanaan maalannut ja mitä kaikkea ovi onkaan ehtinyt nähdä.
Ensimmäisissä kahdessa kuvassa näkyvät yläkerran televisiohuoneeseen vievät pariovet. Ne tulivat muistaakseni meille jostain purkutalosta. Väritykseltään ovet olivat kuin varta vasten tilaan tehdyt: ruskeasävytteisen televisiohuoneen puolelle näkyy kaunis punertavan ruskea vanha maalipinta, kun taas harmaanvihertävän työhuoneen puolella vanha maali on sopivan harmahtavaa.
Vuosien saatossa maalipinta on ihanasti krakeloitunut – liekö pariovi ollut joskus ulko-ovena. Ovien alaosaan laitettiin ihan vain näön vuoksi salvat, joilla ovet on aikanaan saanut lukkoon. Parioven yläpuolelle löysin kirpputorilta todella ihanat linnun siivet – niin kuin läheiseni tietävät, rakastan sulkia ☺
Toisessa kuvassa sama pariovi näkyy televisiohuoneen puolelta. Toiseen pariovista, joka yleensä on kiinni, laitoin tv-tilan puolelle ristipistoilla tehdyn seinäraanun. Tämä talvisen tumma raanu on isäni kirpputorilöytöjä – kesällä tilalla on valkoinen pitempi raanu, jossa on ristipistoilla tehty uljas kukkakuvio. Oven yläpuolella ovat matkamuistoina tuomamme miekat – ne eivät suinkaan ole oikeita vanhoja, mutta metallisia ja koristeellisen kauniita yhtä kaikki.
Kolmannessa kuvassa on eteiskuistilta eteisaulaan johtava ovi, joka on tämän talon alkuperäisiä. Se on saanut viereensä pystypäin asetetun pieniruutuisen, vanhan ikkunan. Kaunis ikkuna oli alkujaan tämän talon ulko-oven yläpuolella, mutta nyt se pääsi sisätiloihin tuomaan valoa ikkunattomaan eteisaulaamme. Oven yläpuolelle laitoimme kaksi vanhaa hevosenkenkää, jotka löysimme vanhasta navetasta. Hevosenkenkiä pitäisi vielä putsata ja kiinnittää seinään kaksi lisää, jotta jokaisella talon väestä olisi oma onnea tuova hevosenkenkä ☺
Neljännessa kuvassa on alakerran vaatehuoneen ovi, joka avautuu makuuhuoneeseen. Kuvassa siis näkyy makuuhuoneen tapettiseinää ja uuninurkkausta. Tämä ovi on vähän pienempikokoinen kuin normaaliovet, joten se oli vallan sopiva vaatehuoneen oveksi. Ovi on pienuudessaan mielestäni todella söpö! Harmahtava väri sopi mainiosti makuuhuoneemme tunnelmaan, johon kuuluvat hirsiseinät sekä yhden seinän verran keltaista, vanhan tyylistä tapettia.
Viidennessä kuvassa näkyy Eemil-Eepin huoneen ovi aulasta päin kuvattuna. Vanhoissa ovissa on se hyvää, että niihin voi antaa lasten kiinnittää surutta omia korttejaan ja muuta kivaa. Pienet jäljet eivät kauniisti kulunutta ovea pilaa. Lisäksi vanha täyspuinen ovi kestää hyvin kantamusta – meillä onkin monissa ovissa rautainen naulakko vaatteita ja laukkuja varten. Eemil-Eepin ovessakin on hänen huoneen puolellaan naulakko, jossa hän pitää naamiaisvaatteitaan kuten Darth Wader -pukua. Huomatkaa muuten Eepin oven yläpuolella oleva hirvi ☺
Viimeisessä kuvassa näkyy yläkerran vessan ovi. Siinä ei ole perinteisiä oven kahvoja ollenkaan, emmekä mekään niitä halunneet lisätä. Kahvoiksi on aikanaan laitettu kauniit puukarahkat oven molemmin puolin. Tämänkin oven maalipinta on kauniisti kulunut aikojen saatossa ja väri on ihana vanha vihreä. Ovessa on iso riippulukko, jonka jätimme paikoilleen. Avainta meillä ei lukkoon ole, joten se on nyt kauniina koristuksena ja muistona menneistä ajoista.
Ovien lisäksi myös listat ovat vanhoja, eikä monia niistäkään ole käsitelty muuta kuin putsaamalla. Elämän jäljet ovat kauniita ☺
   |
