Joulunviettoa Koikkelassa: oi kuusipuu, joulupukki valkoparta, höpsötys ja yhdessäolon riemu!


lapset jännittävät joulupukin saapumista
Joulupukin käyminen oli joulunajan kohokohta, jota odotettiin ja jännitettiin!

Joulunaika vilahti ohitse. Oli ihana viettää aikaa perheen ja sukulaisten kanssa. Siskojen kanssa hömpötettiin ja naurettiin maha kippurassa. Lapset nauttivat, kun saivat leikkiä mielin määrin serkkujoukolla.

Tässä videokooste joulunvietosta:

Monenmoista mukavaa ehdittiinkin. Käytiin kävelyillä ihanan lumisissa postikorttimaisemissa, potkuteltiin, pelattiin lautapelejä, katsottiin hyviä elokuvia, laskettiin mäkeä, vietiin kynttilöitä rakkaiden haudoille, leikittiin monenlaisia leikkejä, saunottiin, tehtiin koruja, rakenneltiin legoilla ja koottiin palapelejä. Ja tietenkin höpötettiin, höpsöteltiin ja herkuteltiin.

Ennen joulua suuntasimme kuusenhakumatkalle. Roosa tomerana pakkasi omat työkalut reppuun: leikkikäsisahan ja kypärän. Iso ja pieni joulukuusi kaatuivat lopulta iskän kanssa yhdessä käsisahalla sahaten.

Aikaisempi pluskeli ja sen jälkeinen pakkanen olivat kovettaneet hankia sen verran, että sirpakka Roosa pystyi kävelemään lumen päällä uppoamatta. Hänestä oli hauskaa kirmata metsän keskellä, kun me aikuiset upposimme vieressä lumeen polvia myöten.

joulupuu kuusipuu koristeltu kuusi
Alakerran aito joulukuusi on tänä vuonna majesteetillisen kokoinen!

Kaatamamme iso kuusi osoittautui kotona majesteetillisen kokoiseksi, tuuheaksi ja kauniiksi. Kokoa näkyy olevan vaikea arvioida metsässä. Kuusi oli niin iso, että eihän sen viereen enää pikkukuusta mahtunut. Niinpä pikkukuusi sai paikkansa vintistä hömpötyskuusen (eli sen kuorrutetun tekokuusen) vierestä.

Reni ja lapset koristelivat pikkukuusen yhdessä aatonaattona, kun minä ähräsin suurensuuren kuusen kimpussa olohuoneessa. Ähräsin, sillä valtavan ja tuuhean kuusen lamputtaminen ja koristelu on aikaavievää puuhaa. Tarvitsin isot tikkaat, joiden kanssa touhutessa meinasin rikkoa kattolampun ja siinä roikkuvat lasipallot… 😱

Lopulta kuuset olivat koreina ja aatto saapui. Aattona Koikkelan tupa oli täynnä, kun meille saapuivat vanhempani ja molemmat siskoni perheineen. Vilskettä riitti, kun lapsia oli viisi ja aikuisia seitsemän.

Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki!

joulupuu kuusipuu koristeineen juhla-asussaan
Lapset koristelivat pienen aidon joulukuusen, joka löysi paikkansa yläkerrasta.

Joulupukki saapui puoli viiden maissa. Viimeisen puoli tuntia lapset nököttivät eteiskuistin ikkunan ääressä odottaen malttamattomina! Olisivat halunneet nähdä ne lentävät porot, mutta tapituksesta huolimatta taisi jäädä näkemättä… 😉

Perinteiden mukaan yksi lapsista vilahti puusohvan alle joulupukin saapuessa! Tällä kertaa Eemil-Eepi oli reippaana heti joulupukin sylissä. Muut tyytyivät katselemaan hieman kauempaa.

Joulunpukin kanssa juteltiin ja lapset lauloivat joululauluja. Roosa malttamattomana alkoi jo kyselemään joululahjojen perään. 😀 Vihdoin niitäkin saatiin ja lasten silmät loistivat heidän kuoriessa hartaasti toivottuja leluja paketeista.

Nyt riittää pitkäksi aikaa uutta leikittävää, tutkittavaa ja luettavaa. Joulunaika jatkuu Koikkelassa Nuuttipukkiin eli tammikuun puoleen väliin saakka, jolloin joulua aletaan riisua haikein mielin. Siihen asti nautitaan kuusen tuoksusta ja joulutunnelmasta.

Tule pian taas, joulu kultainen! 💕

🎆 🎇 🎆 Mukavaa viikonloppua ja
räiskyvän hauskaa vuodenvaihdetta itse kullekin! 🎆 🎇 🎆
lasten joulunaika yhdessäolo
Joulu on ihanaa ...
joululoma yhdessäoloa tekemistä
… yhdessäolon aikaa. 💕

 


Seuraa Koikkelasta kajahtaa -blogia Sinulle sopivalla tavalla:
Facebook Instagram RSS-syöte
Tilaa uusimmat tarinat suoraan sähköpostiin:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *