Omat rakkaat, suku ja juuret on ihana saada kodissa näkyvälle paikalle esimerkiksi valokuvien muodossa. Meillä on valokuvia esillä monilla pöydillä ja lipastojen päällä.
Eniten pidän viereisessä kuvassa näkyvästä olohuoneen hyllystä, johon olen koonnut suuren kokoelman rakkaita valokuvia erilaisiin kehyksiin. Hylly oli odottamassa meitä Koikkelan vanhassa pikkutalossa, kun tontin ostimme. Lasitkin siihen löytyivät talon vintiltä hyvin pakattuna puukehikkoon. Siinä kehikossa ne ovat olleetkin kaikki nämä vuodet – odotamme, että lapset hieman kasvavat ennen kuin laitamme lasit paikoilleen.
Myös lapset katsovat mielellään kehyksissä olevia valokuvia ja kyselevät, ketä missäkin kuvassa on. Etenkin Roosa menee usein hyllyn luo ja haluaa, että hänelle kerrotaan valokuvista ja niissä olevista ihmisistä. Samoja kuvia ja tarinoita kerrotaan moni kertaa. ?
Valokuvakehyksiä olen vuosien varrella kerännyt kirpputoreilta, rompetoreilta ja alennuksista. Kuten kuvasta huomaa, osa kehyksistä vielä odottaa kuviansa, mutta kauniit kehykset ovat jo silti esillä omilla paikoillaan. Eniten pitäisin vanhoista kehyksistä, mutta niitä ei kauheasti liiku markkinoilla ja hintakin on sitten sen mukainen, että jäävät ostamatta.
Ilmat ovat hellineet viime päivinä. Päivät ovat kauniin aurinkoisia ja lämpimiä, joten en ole vielä vaihtanut kodin tekstiilejä tummempiin, talvisiin sävyihin. Tässä muutama yleiskuva olohuoneestamme vielä kesäasussaan. Monenlaista keskeneräistä juttua näkyy, kuten puuttuvat kattolistat ja keskeneräiset, korjausta odottavat kattolamput, mutta älkää niistä välittäkö. Keskeneräisyys kuuluu ainakin tämän vanhan talon laittoon ja sen kanssa on vain pitänyt oppia elämään. ?
Kaikki huonekalut ovat olohuoneessamme vanhoja, kuten koko talossa. Niitä on kerätty ja ostettu monesta eri paikasta. Ruskean kaluston, johon kuuluu mm. kuvassa näkyvät kiikku, puusohva ja kaksi tuolia, verhoilimme uudelleen Sari-siskon kanssa.
Uusin huonekalutulokas on sohvan edessä oleva pöytä, joka on enemmän kuin tarpeellinen: välitilaan mahtuu vino pino kirjoja, lehtiä ja pelejä. Olohuoneen tapetit olen maalannut itse tekemälläni kaseiinimaalilla ja saatte uskoa, että siinä riittikin puuhaa…! Mutta hauskaa oli, kuten myös katon luuliimamaalin tekeminen. Suosittelen kokeilemaan itse tehtyjä maaleja. ? Seinillä näkyvät kolme taulua olen maalannut, kuten muuten myös valokuvahyllyn yläpuolella olevan tyttötaulun.
Yläkuvassa näkyy piano, joka on lapsuudenkodistani ja jolla opettelin aikanaan soittamaan. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olen soittanut tosi harvoin ja nyt niitä hetkiä, jolloin saisin soittaa ilman pikku käsien ilmaantumista samoille koskettimille on tosi harvoin, mutta jospa joku päivä vielä aloittaisin soittamisharrastuksen uudelleen.
Olen yrittänyt saada lapset innostumaan soittamisesta, mutta katsotaan miten käy. Pianon päälle olen pinonnut mm. lastenlaulu- ja soittokirjoja siinä toivossa. Ison jalkalampun hankimme äitini kanssa Renille syntymäpäivälahjaksi. Sen varjostin on tehty osin paperista! Nurkassa näkyy hylly, josta kerroin jutun alussa. Hyllyn yläpuolella on kaksi maalaamaani taulua.
Rakastan vanhoja painokuvatauluja – kuten oikeasti kaikkea wanhaa! ? Näistä vanhoista tauluista olen tehnyt asetelmia moneen huoneeseen – yksi painokuva-asetelma on pianon päällä.
Ylärivin keskimmäisen taulun ihana tyttö löytyi nastoilla kiinnitettynä eräästä purkutalosta Oulussa. Siellä se katseli minua niin nätisti, että irrotin sen varovasti ja vein kehystettäväksi. Kuva on vain vanhasta lehdestä leikattu ja oli osin repaleinen nastakiinnityksen takia, mutta siitä jäi niin kaunis muisto, että halusin sen talteen. Siinä tyttöressukka nyt on kunniapaikalla. ?
Viereisessä kuvassa on eräs olohuoneemme kohokohdista eli ihana vanha kaakeliuunimme. ? Kaakeliuuniin liittyvän tarinan kerroin aiemmin blogissani. Takavasemmalla näkyy oviaukko keittiöön, jossa on oma sävymaailmansa. Suoraan kaakeliuunin takana on leivinuuni ja sivulla savupiippu. Oikealla näkyvät portaat maalasin sinisen sävyillä mm. itse tehdyllä munatemperalla.
Kuten arvata saattaa, olohuone on näissä kuvissa juuri siivouksen jäljiltä – yleensä ainakaan tässä lapsiperheessä huone ei pysy noin siistinä kuin hetken aikaa ennen kuin leluarmeijat hyökkäävät! Usein jo vieressä lelut leviävät uudelleen pitkin poikin samaan aikaan, kun minä yritän niitä epätoivoisesti järjestellä! ?
Pian saapuvat hämärät ja kylmemmät hetket, jolloin voi vaihtaa tummemmat tekstiilit, sytyttää kynttilöihin ja uuniin tulet, kääriytyä huopaan ja nauttia kodin hämyisestä lämmöstä. ?
? ? ? Onnellisia kotihetkiä! ? ? ?
   |
