Viime viikonloppu meni perheen kanssa Rovaniemellä, jossa ajettiin kartingin Lappicupin osakilpailu. Suuntasimme perjantaina aamupäivällä pohjoista kohti ja tulimme takaisin kotiin eilen sunnuntaina myöhään illalla. Eepillä ja Renillä – kuten muillakin innokkailla kartingin harrastajilla – vierähti koko viikonloppu kartingin parissa: jos ei ajettu, sitten rempattiin autoja! Tässä harrastuksessa tuntuu olevan kuljettajan taitojen lisäksi tarpeen myös kärsivällisyys ja mekaanikon taidot! 🔧
Perjantaina saavuimme Rovaniemelle iltasella ja suuntasimme suoraan Santa Claus Kartingin radalle Mäntyvaaraan. Ilta meni telttaa pystytellessä, tavaroita järjestellessä ja autoja rempatessa. Minä juoksin Roosan perässä. 😵
Ennen sulkemista yhdeksältä illalla Eepi ja Renikin ehtivät pyörähtää radalla. Huoneistohotellissa oltiin vasta kymmenen jäljestä illalla ja piti vielä raahata matkatavaroita ja syödäkin. Nukkumaan päästiin puolen yön maissa – ei paljoa tarvinut Nukkumattia odotella etenkään kahden nuorimmaisen! 😴
Tässä video kilpailupäivästä:
Aikaisin lauantaiaamuna Eepi ja Reni lähtivät takaisin radalle. Tarkoituksena oli käyttää päivä ajamiseen ja rataan tutustumiseen, mutta toisin kävi. Eepi ehti ajaa jonkin verran, kun auton moottori päätti tehdä tenän ja hajosi! Onneksi ihanalta paikalla olijalta löytyi käytetty moottori ostettavaksi ja Reni pääsi remontoimaan autoa uuteen uskoon. Siinäpä suurin osa päivästä taisi mennäkin. Onneksi Eepi ehti vielä iltasella testailla autoa. Kun nämä kaksi innokasta karting-harrastajaa saapuivat hotellille, kello oli jo lähes kymmenen ja Roosakin jo nukkua tirsotti.
Sunnuntaiaamuna varahin Eepi ja Reni taas läksivät radalle – oli varsinainen kisapäivä. Aluksi valmistauduttiin päivän koitokseen ja kertailtiin nuorten kuskien kanssa esimerkiksi lippuja. Itse kisat starttasivat kello 11 ja heti ensimmäinen lähtö oli Cadet-luokalle, jossa Eepikin ajaa. Eka lähtö meni Eepiltä hienosti ja tuloksena oli kolmas sija. Reni-iskä ajoi Rotax-Max-luokan lähdössään hienosti ensimmäiselle sijalle.
Lähes kaikkialla muualla Suomessa tuntui sataneen koko viikonlopun ajan, mutta onneksi Rovaniemellä oli pelkästään pilvistä. Kovin lämmintä ei ollut, mutta sehän on vain hyvä asia kuskeille: kovin kuumalla ilmalla on tukala ajaa. Viileä ilma tosin teki tepposet Eepille toisessa lähdössä: rata ja renkaat eivät oikein pitäneet kylmyyden takia, mutta Eepi ei malttanut ottaa mutkia tarpeeksi varovasti. Niinpä auto luisti eräässä mutkassa ympäri ja Eepi ajoi perä edellä rengasvalliin.
Autossa oli sen verran vauhtia ja pysäys niin luja, että Eepi kävi ambulanssissa tarkistuttamassa itsensä. Onneksi kunnon kypärä ja niskatuki suojaavat ja rytäkästä selvittiin säikähdyksellä. Sen verran äkkipysäys otti Eepin päähän, että hän halusi jättää seuraavan lähdön väliin ja lepäsi. Sitten taas mentiin viimeiset ajot ja Eepi ajoikin tosi hyvin!
Lähtöjä oli yhteensä kaikilla luokilla päivän aikana kuusi ja Cadet-luokassa kussakin lähdössä kymmenen kierrosta. Ajamista siis riitti ja illalla kuskit olivatkin melko lailla poikki. Poikki olin itsekin, kun päivän ajan Roosan perässä juoksin! 😵 Meidän pikkuneiti on aika vilkasta sorttia, eikä yhdessä kohdassa kauaa viihdy. Olisipa itsellä edes puolet siitä energiasta, jota tuollaisella Duracelilla on! Onneksi sain Roosan edes siksi aikaa istumaan hieman aloillaan, kun Eepi ja Reni ajoivat.
Päivän kokonaistuloksissa Eepi oli omassa Cadet-luokassaan hienosti kuudes huolimatta kahdesta epäonnisesta lähdöstä – toisesta puskaan ajon takia keskeytyneestä ja toisesta huilimisen takia väliin jääneestä. Reni-iskä puolestaan voitti oman Rotax Max -luokkansa. Hienosti meni siis molemmilla 👏 Nuorille Cadet-kuskeille jaetaan kaikille palkinnot, mikä on hieno asia. Kyllä kaikki ansaitsivat ajoistaan palkintonsa! Ja ne pokaalit ovat tärkeitä nuorille saajilleen!
Päivä oli mukava ja bensankatkuinen! 😀 Tunnelma kisoissa oli kiva ja kaikki ystävällisiä toisilleen. Lapsikuskeilla riitti puuhaa varikolla omien ajojen välissä skuuttaillen tai muuten vain keskenään touhuten.
Ja mitäs minä ja Roosa teimmekään lauantaina, kun emme olleet kartingradalla? Niistä jännittävistä hetkistä voin kertoa myöhemmin blogissa! 🎅
   |
