Luuliimasta tehty maali on perinteinen, kaunis ja todella mielenkiintoinen kattomaali. Maalaamisessa on taikaa. Kun maalia sutii puupinnalle, näyttää kuin siihen sivelisi vain vettä. Kunnes hetken päästä, pinnan hieman kuivuessa, maalattu pinta muuttuu kuin taikaiskusta lopulliseen muotoonsa ja pinta saa himmeän läpikuultavan sävyn.
Tämä tekee maalaamisesta haastavaa – siihen täytyy keskittyä, jotta maalia tulee sudittua joka paikkaan ja samalla tavalla, koska lopputuloksen näkee vasta viiveellä. Puupanelikattoa kannattaa maalata paneli tai pari kerrallaan maalaten paneli päästä päähän mahdollisimman ripeästi, jotta maalausjäljestä ei tule epätasaista. Itse tykästyin silti kovin tähän maaliin: lopputulos on kauniin läpikuultava ja liitumainen.
Luuliimamaali ei ole kovin kestävä pinnaltaan, joten tällä ei kannata maalata esimerkiksi seiniä tai kostean tilan kattoja. Meillä liimamaalia käytettiin alakerrassa, jossa katto on lähes kolmen metrin korkeudella – niin korkealle tuskin kukaan käpälöi, joten maali saa pysyä rauhassa. Vaalean katon saivat olohuone, ruokasali, vessa ja eteiskuisti. Lisäksi maalasin ruokasalin koristekattolistat. Ruokasalin maalia sävytin hieman muilla maaväripigmenteillä. Sävyttäessä kannattaa testata maalia: vaikka ruokasalin kattomaali näytti purkissa melko vihertävältä, on lopputulos vain aavistuksen verran vihertävään taittuva.
Olohuoneen kattoon suunnittelin ja maalasin boordikuviointia, jonka inspiraationa toimivat kaakeliuunin alaosan pirukuviot. Maalina käytin itse tehtyä kaseiinimaalia. Hyvin tuntui toimivan tuo yhdistelmä – sabluunamaalista ei vain saa tehdä liian nestemäistä, koska silloin liimamaalin liitu imaisee väriä ja kuvio leviää. Perinteisestikin liimamaalia on käytetty koristemaalauksien pohjana esimerkiksi maalattaessa kapiokirstujen sisäpintoja.
Liimamaalin ohje
1 l vettä
126 g jänisliimaa
maapigmenttiä kuten liitujauhetta
Jänisliimaa löytyy joko rakeina eli helminä, jauheena tai levyinä. Minä käytin luuliimahelmiä sekä pigmenttinä liitujauhetta. Lisäksi sävytin joitain maaleja muilla maapigmenteillä.
Laita noin 40 asteinen vesi ja jänisliima lasipurkkiin ja lasipurkki vesihauteeseen hellalle. Lämmitä hiljalleen, kunnes liima on liuennut. Älä kiehuta seosta!
(Käytä lasipurkkia, joka kestää kuumentamista vesihauteessa…)
(Vinkki: tätä seosta voi käyttää myös puuliimana, mutta entisöinnissä käytetään laimeampaa 5 prosentin seosta.)
Pidä lasipurkki edelleen haudekattilassa ja lisää seokseen maapigmenttiä haluamasi määrä sen mukaan, kuinka peittävää maalipintaa haluat. Testaa maalijälkeä ennen varsinaista maalausta.
Huomaa: maalaus tulee tehdä lämpimällä (lähes kuumalla) maalilla suoraan haudekattilasta, sillä jäähtyessään maali jähmettyy!
Valmis maali säilyy noin viikon verran jääkaapissa tiiviissä lasipurkissa. Lämmitä maali uudelleen halutessasi käyttää sitä – mutta varo ettet riko lasipurkkia vesihauteessa… Itselläni taisi haljeta muutama lasikippo tässä vaiheessa, kun laitoin lasipurkin liian kylmänä lämpenemään vesihauteeseen… Ota siis lasipurkki ajoissa jääkaapista huoneen lämpöön.
   |
Hyviä vinkkejä, etenkin tuo että maalin on oltava lämmintä. Mekin olemme miettineet hieman päivittämistä. Toisaalta tumma kattorima kiinnostaisi. Meillä tosiaan remonttia tehdään meidän kesähuvilalle. Olisi kiva saada valmiiksi se ennen juhannusta.
Kiitoksia kommentista 🙂 (Ja anteeksi, että vastaaminen kesti – pienyrittäjänä ja äitinä aika ei enää tahdo riittää tämän blogin puolelle.)
Tsemppiä teille remonttiin. Vanhan laittamisessa riittää puuhaa, mutta on se jokaisen hikipisaran ja kyyneleenkin arvoista!