Surrautuskeitto – niin me nimitämme lasten kanssa kasviksista tehtyä sosekeittoa. Ja meillä, ihme kyllä, myös lapset tykkäävät syödä näitä surrauskeittoja. Yleensä ottaen heille on hyvin vaikea saada mitään kasviksia syötettyä, mutta surrautuskeitto on yleensä herkkua!
Nyt syksyllä sosekeittojen ainekset ovat parhaimmillaan ja keittoa on helppo muuttaa sen mukaan, mitä sattuu jääkaapista (tai pakkasesta tai kellarista) löytymään.
Keitimme lasten kanssa yhdenlaisen version, johon laitoimme tällä kertaa:
- perunaa
- porkkanaa
- lanttua
- parsakaalin vartta (yläosat syötiin aiemmin sellaisenaan)
- punajuurta
- omenaa
- paprikaa
- tuoretta valkosipulia
- tuoretta chiliä
Usein laitan myös sipulia ja purjoa, jos sattuu löytymään. Mausteita voi laittaa mielen mukaan – välttämättä ei kovin paljoa tarvita, koska kasvikset sinällään ovat maukkaita. Valkosipuli ja chili voi riittää.
Tällä kertaa laitoin niiden lisäksi soijakastiketta, sitruunauutetta sekä pippurimyllystä mustapippuria ja viherpippuria. Joskus laitan joukkoon myös kermaa tai ruokakermaa.
Kasviksia – etenkin sipuleita – voi halutessaan kuullottaa aluksi kattilassa. Lasten kanssa päätimme tällä kertaa hieman oikoa ja laitoimme kasvikset suoraan keitinveteen kiehumaan – oli sen verran nälkäistä sakkia 🙂
Suurin urakka keitossa on tietenkin pilkkominen, mutta isommat lapset ovat hyvänä apuna ja pienemmille voi antaa suupaloja esimerkiksi porkkanasta naposteltavaksi, niin malttavat odottaa.
Kun kasvikset ovat kiehuneet pehmeiksi, ne survotaan sauvasekoittimella halutunlaiseksi soseeksi. Lasteni nirsouden takia pyrin itse tekemään mahdollisimman sileää sosetta – meidän lapset kun eivät huoli sattumia…
Keitto on hyvää sellaisenaan tai jonkin lisukkeen kuten smetanan kanssa. Päälle voi ripotella myös paahdettua sipulia tai jotain yrttiä.
Ainakin meillä paahdettu sipuli on lasten(kin) herkku – sitä käytetään kaikkeen mahdolliseen, esimerkiksi hernekeiton ja sosekeiton päällä. Nyt laitoimme keiton päälle paahdettua sipulia ja ruohosipulia.
Ja ei kun nauttimaan! 🙂
   |
