Tiedättehän tunteen, kun mikään ei meinaa onnistua? Tänään oli juuri sellainen päivä. Alkupäivän touhusin arkisten aherrusten eli sen iänikuisen ruoan laiton, pyykin pesun jne. parissa lasten tehdessä ihanan hankaliksi kyseiset puuhat… Odotin malttamattomana aikaa, jahka aloitamme yhdessä, rauhassa joulukuusen laiton ja teemme piparitaikinan huomista varten.
Päivä kului ja lopulta oli aika aloittaa yhteiset joulupuuhat. Kuinkas ollakaan, toinen lapsista ei halunnutkaan osallistua enää joulukuusen laittoon, vaikka oli sitä innolla odottanut, kun taas toinen laittoi pari palloa ja otti nekin hetken päästä pois. Lopulta laitoin yksikseni lasten kuuseen koristeita ihmetellen, mitä tapahtui.
Välipalan syönnin jälkeen rauhoittuineina ajattelin, että nythän se ison joulukuusen koristelu luonnistuu. Molemmat lapset kyllä tulivat puuhiin, mutta tappeluahan siitä syntyi, eikä koristelua… Lopputuloksena isompi vain istui lukemassa Aku Ankkaa, kun pienempi taas kiikutteli kuusenkoristeita minne sattuu. Se siitä sitten…
Illalla Reni toi jatkojohtoa, että saadaan koristeltuun pikkukuusen valotkin päälle, mutta eihän ne valot tietenkään toimineet – tai toimivat ne sekunnin ajan… Taikinan teko puolestaan tyssäsi siihen, ettei kaikkia ainesosia löytynytkään kauppakasseista – väärinymmärrys kauppalistan kanssa. Tässä vaiheessa luhistuin…
Loppu hyvin, kaikki hyvin!
Onneksi tällä tarinalla on kaikesta huolimatta onnellinen loppu. Reni sai pikkukuusen jouluvalot lopulta toimimaan. Minä etsin toisen reseptin ja sain tehtyä piparkakkutaikinan – siinä sivussa huomasin, että kokeillaan lasten kanssa myös keskiaikaisten pumppernikkelien leipomista huomenna. Ja molemmat lapset reipastuivat ja olivat sovussa loppuillan – etenkin, kun saivat piparkakkutaikinaa nassuun.?
Lieköhän ilmassa joulun jännitystä itse kullakin? ? Saas nähdä, miten huomiset leipomistalkoot onnistuvat lasten kanssa…?
Koska oikeat olohuoneen kuuset ovat vielä keskeneräiset, kuvissa näkyy alakerran koristeltu huonekuusi sekä yläkerran pienet tekokuuset, jotka on koristeltu lasten kanssa aiemmin. Tekokuuset ovat lapsuudestani, minun ja mummoni vanhat, ja olen joka vuosi aikuisena haaveillut saavani molemmat koristeltua. Nyt se vihdoin tapahtui! Lasten omissa huoneissa on siis vielä heidän ikiomat tekokuusensa. Kuusia meillä riittää!
Laitan oikeista joulukuusista kuvia jahka lopulta saamme ne loppuun koristeltua paremmalla onnella! Nyt taitaa olla joulutontun aika hipsiä pakettin tekoon. Jospa se onnistuisi ilman joulun jännitystä. ✂? ?
   |
