Haluaisitko olla robotti? Näillä askarteluohjeilla se onnistuu! Eemil-Eepi tykkää olla HopeeNopee, kuten hän robottiystäväänsä nimittää.
Katso video HopeeNopeesta vauhdissa:
Robottia varten tarvitset eri kokoisia pahvilaatikoita:
– vartaloksi isompi ja leveämpi
(vähintään hartioiden levyinen)
(kävely onnistuu parhaiten, jos laatikko ei yllä polvien alapuolelle)
– pääksi kapeampi, joka pysyy vartalolaatikon päällä
(ei liian korkea, jottei keiku ja tipu)
Käsivarsia (ja halutessasi pohkeita) varten tarvitset pahvin palaset sekä nitojan.
Halutessasi voit tehdä pienistä pahvilaatikoista ”kengät” – me jätimme ne pois mukavuussyistä.
Laatikoiden pinnoitusta varten tarvitset joko spraymaalia tai foliota. Me käytimme spraymaalia, koska foliopinta ei välttämättä kestä lasten leikeissä kovin kauaa ehjänä. Spraymaaleilla saimme elävän näköisen pinnan – ja lapsista spraymaalaaminen on hauskaa!
Viimeistelyä varten käytimme kaikenlaista kierrätystavaraa ja haaraniittejä – ohjeet alempana.
Robottipuvun valmistaminen
Tee vartalolaatikkoon pään mentävä aukko joko terävillä saksilla tai mattoleikkurilla. Varo tekemästä niin isoa reikää, että laatikko solahtaa hartioitten läpi. Sovita laatikkoa tulevan robotin päälle ja merkitse sopivat käsien paikat sivuille. Tee käsille aukot.
Sovita vartaloa tulevan robotin päälle ja laita päälaatikko paikoilleen. Mieti laatikon koon mukaan silmien ja suun sijainti. Meillä robotin sisällä oleva katselee robosuun kohdalta, koska halusimme korkean ja ison pään.
Tee silmän ja suun reiät. Me teimme suuksi suorakaiteen muotoisen reiän ja silmiksi suunnilleen pyöreät reiät. Sovita taas sekä vartalolaatikkoa ja päälaatikkoa ja testaa, että robottina oleva näkee kunnolla ja pystyy kävelemään ja käyttämään käsiään riittävän hyvin.
Tarkista laatikot ja teippaa tarvittaessa. Minä teippasin vartalolaatikosta alaosan lipareet tukevasti kiinni, jotta saimme laatikosta riittävän pitkän. Lisäksi teippailin repsottavia kohtia ja vahvistin joitain kohtia teipillä.
Käsiä varten pyöräytin pahvinpalasista robottipukijalle sopivat käsivarsisuojat ja nidoin kiinni kunnolla. Lopuksi teippasin nidontakohdat ja sauman, jotta muoto pysyy ja jottei niitteihin satuta itseään.
Seuraavaksi on robotin pinnoittaminen. Me spraymaalasimme molemmat laatikot käyttäen metallinhohtosinistä, tumman harmaata ja hieman metallinhohtopunaista. Spraymaalasimme ulkona, jotta emme joutuneet haistelemaan maalinhajuja kovin kauaa. Maalatut laatikot veimme lämpimään ulkovarastoon kuivumaan samasta syystä.
Ohjelmointinappuloita kierrätystavarasta
Maalin kuivuttua on enää viimeistelyjen vuoro! Ylempänä olevasta kuvasta näet meidän tarvikevarastoamme, josta kokosimme valmiin robotin. Roboon tuli lopulta suklaapaketin muovinen suklaakotelo ja erinäisiä lelupaketeista jääneitä muovisia osia, joissa lelu on kiinni paketissa. Osien kiinnitykseen käytimme lelupakkauksista saatuja muovipäällysteistä metallilankaa sekä haaraniittejä.
Värikkäät suorakaiteet ovat jostain pelistä, jossa suorakaiteiden keskeltä irrotettiin muovisia pelin osia. Leikkasimme sisäpuolen piikkejä niin paljon kuin saksilla saimme.
Kiinnitimme sekä suorakaiteen että muovisen suklaalaatikon muovipäällystetyillä metallilangapätkillä. Tee isolla parsinneulalla pahvilaatikkoon reiät molemmin puolin kiinnitettävää juttua, pujota metallilangan päät laatikon nurjalle puolelle ja kiedo langat sinne nätisti.
Tarkista, ettei laatikon sisäpuolelle jää teräviä päitä, joihin voi satuttaa itsensä. Tarvittaessa voit teipata sisäpuolelta.
Muovisen suorakaiteen sisäpuolelle kiinnitimme erikokoisia muoviläpysköjä (lelukiinnikkeitä lelupaketeista) haaraniiteillä.
Suklaalevystä tuli siis ohjelmointinappularivistö ja lelukiinnikkeistä pyöriteltäviä säätönappuloita!
PS. Robottiasun kanssa on vaikea leikkiä pitemmän päälle, joten naamiaisjuhliin kannattaa varata myös jokin helpompi puku. Eemil-Eepi aikoo ottaa vieraat vastaan HopeeNopeena ja sen jälkeen vaihtaa ninja-asuun.