Kyllä maailmaan värejä mahtuu – ja niin tulee mahtua kotiinkin! Entiseen hyvään aikaan osattiin käyttää värejä. Tutkailkaapa kotiseutumuseoita kuten esimerkiksi Kinnarin kotimuseo, Heikkilän kotiseutumuseo tai Sinebrychoffin taidemuseo. Aivan ihania tiloja ja kauniita sävyjä! Myös tapetit ovat olleet värikkäitä – ja kauniita – kuten näidenkin kotimuseoiden kuvista huomaa.
Vuosien saatossa olen huomannut olevani allerginen kikanvalkoiselle. Asuttuani vuoden ensimmäisessä omassa vuokra-asunnossa, tyypillisten maalarinvalkoisten vuokra-asuntoseinien ympäröimänä, masennuin ja ahdistuin.
Yritin kyllä sisustaa ja laittaa huoneita, mutta valkoisista seinistä en päässyt eroon. Valkoinen ympäristö tuo mieleeni sairaalat ja kaikkia ei-niin-mukavia-mielikuvia.
Niinpä päätimme mieheni kanssa ostaa ensimmäisen oman asunnon, josta saimme remontoitua mieleisemme. Asuntoon ei tullut yhtään valkoista seinää, vaan käytimme kaikkia ihania värejä.
Viihdyin todella hyvin tuossa ensimmäisessä oikeassa kodissamme. Kunnes huomasin kaipaavani värien lisäksi vanhaa taloa ja sen sielua sekä maaseudun rauhaa ympärilleni. Niinpä päädyimme tänne Siikajokivarteen ikuiseen rakennusurakkaan vanhan hirsitalon siirtoprojekteineen ja remontointineen 🙂
Koikkelan talomme sisustamisessa punaisena lankana on ollut – yllätys yllätys – ihanat värit. Lisäksi olemme halunneet säilyttää – tai oikeammin tehdä, koska talo on siirretty – vanhan talon sielun.
Olemme käyttäneet vanhoja materiaaleja kaikessa, missä mahdollista. Hirsikehikon lisäksi esimerkiksi talomme ikkunat, lattialankut, suurin osa listoista ja kaapit ovat vanhoja.
Vanhoja materiaaleja on kunnioitettu myös esimerkiksi luonnollisilla maaleilla kuten itsetehdyllä munatemperalla ja muovittomilla paperitapeteilla. Näistä tarkemmin myöhemmin.
Mutta tässä hieman esimakua Koikkelan kodistamme kuvien muodossa. Tervetuloa värien vallankumoukseen!
   |
