Tammikuu on pakkaskuu, kuten vanha lasten loru kertoo. Pakkasherran taideteoksia on saatu ihailla viime päivinä ainakin täällä meillä: viikonlopun aikana lämpömittari on laskenut 30 pakkasasteeseen ja nytkin on yli 20 astetta pakkasta. Puut ovat verhoutuneet paksuun huurteeseen ja moniin ikkunoihin pakkasherra on taiteillut suloisia kuurankukkia.
Tiedän, että moni ei pidä tällaisista pakkasista, mutta kyllähän ne kuuluvat Suomen vuodenaikoihin. Tähän aikaan vuodesta kunnon paukkupakkaset ovat normaaleja ainakin näillä leveysasteilla ja vielä pohjoisemmassa Suomessa.
Onneksi sentään samanlaisia kelejä ei olla nähty kuin joskus talvisodan aikaan ja 70-luvuilla. Naapurimme muisteli aikaa, jolloin täällä värjöteltiin 40, jopa 50 asteen pakkasissa. Hrrrr, se on jo kylmää. ? Mielenkiintoisia tilastoja pakkasista 60-luvulta lähtien löytyy Ilmatieteenlaitoksen sivuilta – esimerkiksi tammikuussa 1987 oltiin 35-39 asteen pakkasissa eteläistä Suomea myöten!
Pakkanen vaikeuttaa arkielämää, kun autot eivät välttämättä starttaa, pukeminen kestää kerrosten vuoksi kauemmin, kylmä hiipii sisälle taloihin, raaka ulkoilma rasittaa keuhkoja jne. (Alempaa löydät muuten vinkkejä keuhkojen säästämiseksi!) Mutta luonnon kauneus korvaa kaiken tämän. Katsokaapa ulos pakkasilmalla: voiko olla kauniimpaa maisemaa? ?
Pukeudu lämpimästi pakkasilla – vinkkejä vilukissalta!
Uloskin voi nokan pistää, kunhan muistaa pukeutua kunnolla. Itse uskon kerrospukeutumiseen: mitä enemmän pakkasta, sitä enemmän ja lämpimämpiä kerroksia. Toppahousujen alle voi pukea kolmekin kerrosta vaatetta: pitkät kalsarit, pitkät villahousut ja jotkut päällyhousut.
Jos ei ole pitkiä villahousuja, voi laittaa pitkät, polven yli ulottuvat villasukat ja ”pässinpökkimät” eli shortsimalliset, vanhan kansan villahousut, kuten minulla näkyy yllä olevan kuvan oikeassa reunassa, ja ennen toppahousuja vielä ohuet päällyhousut. Kun toppahousujen alla on päällyhousut, on valmiina myös kyläilemään riisumalla toppahousut pois.
Lämpimän toppatakin alle voi laittaa kaksi, kolme kerrosta vaatteita riippuen villapaidan paksuudesta ja lämpimyydestä. Kunnon paksu villapaita ja sen alla lämmin pitkähihainen paita riittävät pitämään vilun loitolla. Vanhan ajan laamapaidat ovat ihanan lämpimiä alupaitoja.
Villasukat ja tilavat pakkaskengät ovat ehdoton, jotta varpaat tarkenevat. Itselläni on pakkasia varten sekä tilavammat paremmat kengät (ns. kaupunkikengät) että parit ulkoilukengät eli lämpösaappaat. Nämä kaikki ovat numeroa isompaa kokoa, jotta niihin mahtuu paksut sukat. Jos palellutan varpaani, olen takuuvarmasti sairaana. Talvella viihdyn sisälläkin joko lämpimissä tossuissa tai villasukissa.
Päätä ei saa unohtaa suojata talvikeleillä: suurin osa lämmöstä haihtuu pään kautta eli kun pää on lämmin, pysyy muukin keho paremmin lämpimänä. Myös korvien suojaaminen on erityisen tärkeää – ne kun paleltuvat helposti. (Katso esim. Ylen artikkeli).
Lämpimin vaihtoehto on oikea karvalakki – se päässä ei takuulla palele päätä! Hyvänä kakkosena on nykyajan materiaaleista tehdyt ”tekokarvalakit” eli saman malliset talvilakit. Lapselle on hyvä pukea lämmin kypärälakki ja siihen päälle kunnon karvalakki tai tekokarvalakki. Mutta muistathan, että lapsen kanssa ei kovilla pakkasilla kannata ulkoilla ainakaan kauaa.
Käsiä suojaavat parhaiten nahkakintaat karvavuorauksella. Ainakin minulla viluttaa käsiä nykyajan toppakinttailla, mutta nahkakintaat suojaavat, vaikka näyttävät vertailtaessa tosi ohuilta. Tarvittaessa alle voi pukea alulapaset – etenkin lapsille ne ovat tarpeen.
Lisälämmikkeenä voi käyttää villalangasta tehtyä tuubihuivia, jonka voi nostaa suojaamaan nenää ja naamaa. Kasvoissa helpoiten kylmettyvät nenä, poskipäät ja leuka (lähde Ylen artikkeli). Etenkin 30 asteen pakkasilla raa’an ilman hengittäminen ei ole hyvä asia, joten kasvoille asetettu tuubihuivi suojaa hyvin myös keuhkoja.
Nämä vihjeet muuten tulevat varsinaiselta vilukissalta eli näillä kyllä tarkenee ulkoilla vaikka millä pakkasella!
Malttia pakkasilla liikkuville!
Muista: raskasta liikuntaa ei kannata harrastaa paukkupakkasilla! (Katso esim. Tiede-lehden Kysy-artikkeli.) Nautitaan sen sijaan verkkaisesta ulkoilusta ja kauniista maisemista.
Kylmässä ulkoilu kannattaa aloittaa rauhallisesti, jotta ei hauko heti keuhkoja täyteen raakaa ilmaa. Jatkuvasti tehtynä tällainen voi aiheuttaa jopa rasitusastman. (Lähde: Hyvä terveys -lehden artikkeli.)
Lasten kanssa kannattaa olla erityisen varuillaan pakkasilla. He eivät osaa useinkaan sanoa, milloin heitä palelee. He myös kylmettyvät helpommin kuin aikuiset eli tarvitsevat yleensä enemmän vaatteita. Vauvan kanssa ulkoilevien kannattaa lukea Oulun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta (Ylen artikkeli 27.2.2011), jonka mukaan pakkasilla ulkona nukkuvat vauvat altistuvat kylmälle ja kylmettävät helposti kätensä ja jalkansa.
Joskus myös välineet voivat aiheuttaa ongelmia. Olimme 2000-luvun alussa pulkkamäessä Renin ja serkkuni kanssa yli 30 asteen pakkasilla – kyllä, me aikuiset keskenämme! (Tuolloin meillä ei ollut lapsia.) Itse pärjäsimme kyllä, koska olimme vaatettaneet itsemme kunnolla, mutta laskuvälineet hieman kärsivät: yksi liukuri halkesi kahtia kesken laskun! ?
?⛄️? Hauskoja pakkaspäiviä kaikille! ?⛄️?
❄️ ? ❄️ Pysykäähän lämpiminä! ❄️ ? ❄️
Viitatut artikkelit:
- Aivot eivät elävältä jäädy – Professori: 80 prosenttia lämmöstä haihtuu päästä. Ylen artikkeli 22.1.2016. Haastateltavana Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki.
- Kuinka kylmää ihminen voi hengittää? Tiede-lehden Kysy-palsta 1/2013, vastaajana soveltavan fysiologian professori Hannu Rintamäki, Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto
- Kuntoile kylmässä turvallisesti. Hyvä terveys -lehti 22.2.2008.
PS: Satuin törmäämään valokuvaan tammikuulta 2017. Silloin kelit olivat aivan erilaiset, eikä sanonta ”tammikuu on pakkaskuu” pitänyt laisinkaan kutia: lunta oli vain rippeitä ja sää sen verran lämmin, että nurmikot ja osa kukista vihersivät! Muistan, kuinka masentunut tuolloin olin. Huh, onneksi nyt on oikea talvi!
   |
