![]() |
Täällä asuu Koikkelan perhe! Tervetuloa Koikkelan värikkääseen ja vauhdikkaaseen maailmaan. 😊 |
Värikäs perheblogi
Olen Kirsi-Maria Hiltunen, hupsutteleva unelmoija, innostuva romantikko, herkkä taistelija, ahnaasti tunteva (eli ainiaan vuoristoradassa elävä) täydellisyyden tavoittelija, kotoileva bilehile, äänekäs pilvilinnojen rakentelija.
Asun perheeni kanssa Siikajoen rannalla, maaseudun rauhassa haja-asutusalueella Koikkela-nimisellä tiluksella. Perheeseemme kuuluu mieheni Reni, vauhtihirmu Eemil-Eepi (s. 2010) ja viipottaja Roosa-Ilona (s. 2014).
![]() |
Koikkela täyttyy elämästä, äänestä ja vauhdista! |
Ääntä Koikkelan talossa riittää – minun puolelta on sukujuuria Karjalassa, jossa laulu ja nauru raikaavat. Ja lapsemme ovat selkeästi perineet tätä puolta. Vaikka mieheni onkin Etelä-Pohjanmaalta, jossa ei hissutella, yllättyi hän aluksi perheeni äänekkyydestä. Runoni kirjassa Tuu sie niin mieki tuun! kertoo juuri tästä:
Mie ja sisko mennä rakastuttiin miehiin,
jotka lie tottuneet hiljaisempaan perhe-eloon.
Ensimmäiset sukuloinnit anoppilassa
järkyttivät rakkaitamme.
Eihän tätä karjalaisjuurista sukulaumaa
hiljaiseksi saa vaikka mikä olisi!
Yhteen ääneen pasmatetaan
niin, että varmasti muiden yli kuuluu.
Porina ja naurun rämäkkä tärisyttävät taloa!
Lapsemme ovat isoäänisiä.
”Sukuusi ovat tulleet”,
mieheni päivittelee.
Eivätkö kaikki olekaan näin
eläväistä sakkia?
Tämä räiskyvä karjalainen puoleni tulee esille läheisteni kanssa. Oudommassa seurassa esillä on pohjalainen puoleni: ujo ja vetäytyvä tarkkailija.
Vanha hirsitalo boheemin värikkäällä sisustuksella
![]() |
Koikkelan taloksi siirrettiin vanha hirsitalo, jonka laittaminen on vielä kesken. Lähes kaikki käytetty materiaali – kuten ikkunat, lattialankut, ovet ja tapetit – on vanhaa. |
Kotimme on 1910-luvulla rakennettu hirsitalo, jonka siirsimme Kurikasta. Tästä urakasta kerron aina välillä blogissa – kaikki rakennusjutut löytyvät tunnisteen rakentaminen alta.
Sekä rakentamisessa että sisustamisessa olemme kunnioittaneet perinteitä ja vanhaa – kaikessa olemme käyttäneet mahdollisimman paljon vanhaa materiaalia, vaikka se
tarkoittaakin enemmän työtä kuten esimerkiksi ylimääräistä putsaamista.
Myös huonekalut keittiön kaappeja myöten ovat vanhoja. Talossamme ei taida olla paljoa muita uusia huonekaluja kuin mitä Reni tai isäni ovat tehneet. Ja osa niistäkin on tehty vanhoista materiaaleista. Kehitämme vanhalle uusia käyttötarkoituksia, kunhan esine säilyy entisellään, eikä sitä tarvitse tuhota.
![]() |
Koikkelan eteisessä ja keittiössä vanhat, kauniit hirret on jätetty näkyviin. |
Valmista ei tuppaa ihan heti syntymään tällä keinolla – tämä onkin ikuisuusprojekti ja
elämäntapa. Kärsivällisyyttä on saanut harjoitella!
Harrastuksia naamiaisista musiikkiin, lautapeleistä Taekwon-Doon
Aikani kuluu moninaisissa asioissa – innostuvana äärimmäisyyksien ihmisenä rakastan kaikkea mahdollista! 💗
Rakastan lasten kanssa touhuamista, sisustamista, puutarhan laittoa (tai ehkä pidemminkin sitä valmista, ihanaa unelmien puutarhaa…!), juhlien järjestämistä, naamiaisia, ruoan laittoa ja leipomista (kunhan joku siivoaisi keittiön…), Taekwon-Doa, maalaamista, kirjoittamista, askartelua, valokuvausta, lautapelien pelaamista, lukemista, musiikin kuuntelua, laulamista, tanssimista, laskettelua, uintia, luonnossa liikkumista, seikkailua…
![]() |
Lasten kanssa on monenlaista touhua ja tohinaa! |
Eräs intohimoni on kaikenlainen Wanha. Niinpä rakastan kirpputoreilla ja rompetoreilla kiertelyä.
Harvoin minua on nähnyt niin innoissaan kuin kerran, kun pääsin kaksi päivää tonkimaan purkutalon ullakkoa ja viemään kotiin peräkärryttäin vanhaa tavaraa! Ei tartte olla priimaa, kunhan on vanhaa! 👌 Toisen roska on toisen aarre. 💜
Vanhan talon myötä olen innostunut paitsi vanhoista tavaroista, myös vanhoista rakennusperinteistä. Olen tehnyt monenlaisia maaleja taloomme, mm. luuliimamaalia ja munatemperaa. Kahvillakin olen innostunut värjäämään puuta!
![]() |
Koikkelan helmi on olohuoneessa oleva unelmien kaakeliuuni – vanha sekin. Olohuoneen tapetit (kaksi ensimmäistä kuvaa) maalasin itse tehdyllä kaseiinimaalilla. Toisessa kuvassa näkyvä keltamekkoinen tyttötaulu on maalaamani. Kolmannessa kuvassa näkymä makuuhuoneesta taulukokoelmineen ja viimeisessä Roosa-Ilonan huoneesta, jossa vanha laatikko on päässyt hyllyksi. |
Innokas oppija
Opiskelua ja uuden oppimista rakastan myös! Jos vain sillä eläisi ja saisi leivän pöytään, opiskelisin mieluusti lopun elämäni! Maailma on niin täynnä kaikkea mahtavaa, uutta, ihmeellistä! 😲
Opintoja onkin kertynyt melkoinen liuta yliopistolla ollessani, avoimessa yliopistossa, työuran aikana ja ammatillisessa korkeakoulussa. Olen tietojenkäsittelytieteen maisteri (valmistunut vuonna 2005), joka on opiskellut mm. ammatillisen opettajan opinnot AMOK:ssa, matematiikkaa, kognitiotiedettä, kasvatustiedettä, psykologiaa, monikulttuurisuutta, tilastotiedettä.
Siinäpä jotain pitämiäni asioita… Eikä siinä edes ollut kaikki… 😱 Kuten listasta varmaan ymmärtää, kaikkea en ehdi koko ajan aktiivisesti harrastaa. 😅 Mutta kaikesta varmasti tulee silloin tällöin blogikirjoituksia, kuten edellä olevista linkeistäkin jo huomaa.
![]() |
Kesäisin koitamme rakentaa kaunista unelmien puutarhaa – lääniä vain riittää liiaksikin asti! Puutarhassa kasvaa jo mm. nauhuksia, pisamakelloa ja ruusuja. |
Työurastani sen verran, että pääsin aikanaan valmistumisen aikoihin Nokialle kesätöihin ja siinä firmassa vierähtikin onnelliset seitsemän vuotta ihanien työkaverien parissa. Ehdin olla käyttöliittymäsuunnittelijana, ohjelmistotestaajana, projektipäällikkönä
ja konseptointimanagerina.
Olen työskennellyt Cosmic Gekko -yrityksessä UI-suunnittelijana ja Nokia Networksissa ohjelmistotestaajana. Lisäksi olen ollut paikallislehden toimittajana, suunnitellut ja tehnyt nettisivuja sekä opettanut muutaman kurssin maahanmuuttajille.
Koikkela Kustannus: lastenkirjoja, runokirjoja
Kirjoittajana olen saanut julkaistua yhden kirjan, aiemmin mainitun Tuu sie niin mieki tuun! Lokakuussa 2018 ilmestyy Koikkela Kustannuksen alla lastenkirja Hilpertti Hiiren ja ystävien hauska päivä Hietamaalla ja siihen liittyvä puuhakirja Hilpertti Hiiren ja ystävien värityskirja + tehtäviä. Lisäksi ilmestyy kuoleman ja syntymän teemoihin liittyvä valokuvarunokirja Ihmeitä täynnä on syntymä ja kuolema.
Siinäpä minusta ja perheestäni. Toivottavasti viihdyt blogini parissa! Kaikki kommentit, ajatukset, tykkäämiset, jakamiset, risut, ruusut, toiveet otetaan kiitollisina vastaan. 🙏
Tässä videokooste Koikkelasta kajahtaa! -blogin ensimmäisestä vuodesta. Tästä saanee esimakua, mitä kaikkea täältä löytyykään:
👌 Runsauden sarveen, kuten eräs tuttu sanoi. 👌
Koikkelan perhe viikonloppureissulla Rovaniemellä. 😊 |