Palleroporonjäkälän keskellä juoksentelu on kivaa!
Tänään Eemil-Eepillä oli koulusta syksyinen puolukanpoimintaretki läheiselle Kirkkokukkulalle, jonne myös vanhemmat oli kutsuttu mukaan. Niinpä otimme Roosa-Ilonan kanssa pikkuämpärit matkaan ja suuntasimme samalle kukkulalle.
Sää oli tänään erikoinen: aamulla joka paikka oli tosi märkää ja vaikutti siltä kuin sataisi, vaikka oikeasti oli vain niin sumuista ja kosteaa. Ilma ihan pisaroi! Onneksi aamun kuluessa kosteus hälveni ja lopulta tuli mukavan kirpeä ja utuinen syysilma.
Matkalla Kirkkokukkulan hiekkaisille mäille.
Koululaiset keräsivät reippaasti puolukoita pitkin metsiä, Eepi muiden mukana. Roosa innostui puolukoiden sijaan palleroporonjäkälästä. Lasten jäljiltä jäkälää oli paljon irrallaan maastossa, joten opetin Roosan ottamaan näitä irtonaisia jäkälöitä ja jättämään kiinni olevat rauhassa kasvamaan. Pian sankot olivat täynnä ihanan muhkeaa jäkälää! Saa nähdä, mitä hienoa me pihalle teemme niistä.
Hiekkakukkula intouttaa juoksemaan ylös ja alas!
Puolukanpoiminnan välissä koululaiset ehtivät myös leikkiä ja temmeltää kauniin luonnon keskellä. Roosakin halusi telmiä muiden mukana hiekkamäellä ja hauskaa riitti! Samalla tuli mukavasti liikuntaa – hiekkainen kukkula kun innosti juoksemaan mäkeä ylös, alas.
Metsässä oli karsittu pieniä puita ja koululaiset intoutuivat tekemään niistä majaa. Pitkiä, kapeita puita aseteltiin alaosastaan oksattoman männyn ympärille pystyyn. Roosakin halusi auttaa, joten kannoimme yhdessä puita männyn luo. Majasta tuli aika hieno, vai mitä? (Kuva löytyy alempaa.) Roosa asetteli palleroporonjäkälöitä keskellä olevan puun ympärille koristeeksi.
Pieni vaeltaja.
Meidän syysretki yhdessä koululaisten kanssa oli tosi mukava! Roosa ei olisi malttanut millään lähteä edes kotiin, vaan keräsimme vielä muiden lähdettyä ämpärin pohjalle pikkuisen puolukoita kotona maisteltaviksi. Niinpä saaliimme retkeltä oli kolme pikkuämpäriä palleroporonjäkälää ja yksi pohjallaan hieman puolukkaa. ?
Luonto on nyt todella kaunis. Koivut hehkuvat keltaisina, horsman lehdet punaisen kirjavina, sumu verhoaa tienoita. Alla lisää kuvia lumoavasta luonnosta. Kannattaa mennä ulos nuuhkimaan kirpakkaa syysilmaa ja nauttimaan ihanista maisemista!
Roosa palleroporonjäkälän keskellä.
Maassakin riittää ihmeteltävää. Pelkään yleensä hämähäkkejä ja niiden inhottavia seittejä, jotka takertuvat joka paikkaan, mutta tänään olemme lasten kanssa olleet täysin lumoutuneita niistä! En muista, että koskaan olisi ollut tällaisia seittejä kuin nyt! Joka paikassa heinän korret, pensaiden oksat sekä marjojen ja kukkien varret ovat täynnä tiheää seittiä. Kostean ilman takia seitti on vielä täynnänsä pienen pieniä vesipisaroita, joka tekee niistä vielä lumoavampia. Eivätkö olekin kerta kaikkisen kauniita luomuksia?
? ? ? Voimaannuttavia syysretkiä kaikille! ? ? ?
Sadat vesipisarat kimmeltävät hämähäkin seitissä.
Roosa vie koristeita lasten tekemään majaan.
Kyllä majassa on mukavaa!
Eepi, väsynyt marjanpoimija.
Roosa ja aarteet.
Palleroporonjäkälän lisäksi saatiin pikkuisen puolukkaa maisteltavaksi!
Seuraa Koikkelasta kajahtaa -blogia Sinulle sopivalla tavalla:
