Joulupukki on olemassa!

Facebooktwittergoogle_plusmail
Joulupukki on olemassa
Uskotteko jos sanon, että Joulupukki on olemassa? Lue alta, niin salaisuus selviää!

Joulupukki on olemassa! Joulun taikaan uskominen on ihana, maailmaa sulostuttava asia, josta on hyötyä lapsille sekä heidän kehitykselleen ja ajattelulleen – ja miksei meille aikuisillekin!

Joulupukki, Joulupukin muori ja tontut muodostavat satumaailman, johon sekä lasten että aikuisten on aina yhtä suloista hypähtää näin joulun alla. (Joulun aika on vuoden mahtavinta aikaa, jos minulta kysytään!) Lapset, vanhemmat ja muut aikuiset saavat yhdessä höpsöttää ja leikkiä.

“Nykykäsityksen mukaan leikkiminen, kuvittelu ja sen jakaminen aikuisen kanssa on lapsen aivojen ja mielen kehitykselle tärkeää ihan ensimmäisistä elinvuosista lähtien. Kuvittelu ja sen jakaminen aikuisen kanssa on se voima, joka vie lapsen kehitystä eteenpäin.”

Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen, Yle:n haastattelu 1.12.2016

Joulupukki on olemassa
Joulun aika on lapsille jännittävä elämys ja jouluaatto on kaiken huipentuma! Ensimmäisessä kuvassa Eemil-Eepi 10 kuukauden ikäisenä, toisessa kuvassa 3-vuotias Eepi, viimeisessä kuvassa 3 kuukauden ikäinen Roosa-Ilona ja 4-vuotias Eepi.

Jouluaatto joulupukkeineen ja koko joulun aika on lapselle kutkuttavan jännittävä elämys (ja myös joillekin meille aikuisille!). Tontut kurkkivat raportoiden joulupukille lasten tekemisiä. Siinä lapset oppivat miettimään omia tekojaan ja niiden seurauksia.

Isosiskoni muistaa ikuisesti sen hetken, kun oli juuri tehnyt jotain tuhmaa ja huomannut kauhukseen tontun katsovan juuri ikkunasta! Kyllä tuli pikkuneidille kiire juosta karkuun!

Tonttu tosissaan näkyi ikkunasta. Pieni lapsi ei vain pelästyksissään ja katuvaisena huomannut, että valot heijastivat juuri sopivasti ison leikkitontun ikkunan pinnasta!

Joulupukki ja Eepi
Eemil-Eepi 3v juttelemassa Joulupukin kanssa ennen lahjojen jakamista.

Vaikka tontuilla hieman pelotellaankin ja kannustetaan olemaan lapsia kiltteinä, harva lapsi lie on jäänyt ilman lahjoja, vaikka kiltteydessä olisikin ollut petraamista. (Ja toki ei saa liikaa pelotella!) Jouluaattona lasten silmät loistavat, kun Joulupukki tuo lahjoja kaikista kiukutteluista ja joulunalusjännityksestä huolimatta: hän on rakas kaikesta huolimatta.

“…jotain hyvää on olemassa ihmisessä joka tapauksessa. Lahja ei sittenkään ole vastine suoriutumisesta, ja se on tärkeää lapselle.”

Psykologi Keijo Tahkokallio, Kalevan haastattelu 22.12.2009

Sukella voimaannuttavaan satumaailmaan

Joulupukki on osa jouluperinteitämme, jota ei kannata unohtaa, vaan vaalia. Lapsen silmin koko maailma on täynnä ihmeellisiä asioita ja jokainen päivä on täynnä satua. Aikuisenkin on hyvä välillä piipahtaa satujen maailmoissa.

“Lapsen kieli on sadun tai kertomuksen kieli, joten on hienoa, jos aikuiset eläytyvät itsekin siihen satumaailmaan.”

Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson, Aamulehden haastattelu 19.10.2016

Joulupukki on olemassa
Joulupukin saapuminen on jouluaaton ja oikeastaan koko joulun kohokohta.

Kyllähän toki sen salaisuuden paljastuminen, ettei Joulupukkia oikeasti olekaan, on karmiva asia, mutta pettymys menee kyllä ohi. Täytyyhän lapsen muutenkin tottua pettymyksiin tässä elämässä – se, että oppii käsittelemään vaikeitakin asioita, ei ole pahitteeksi kenellekään.

“…lapsi voimaantuu siitä, että on saanut salaisuuden selville itse. Hoksaamalla asian oikean laidan hän pääsee osalliseksi aikuisten maailmasta – nyt hänelläkin on salaisuus. Lapsi saa myös uuden roolin, kun hänen on nyt suojeltava salaisuuden paljastumista niiltä, jotka vielä uskovat joulupukkiin.”

Texasin yliopiston psykologian professori Jacqueline Woolley, Iltalehti 19.12.2014

En itse muista ajatelleeni, että minulle olisi valehdeltu. Ei kyse ole valehtelusta tai muustakaan kamalasta asiasta. Kyllähän lapsi usko moniin muihinkin asioihin, joista saduissa kerrotaan – esimerkiksi keijuihin, metsän peikkoihin ja hammaspeikkoihin – eikä näistä satuolennoista puhumista sanota valehteluksi. Onko kaikki satujen kertominen valehtelua?

Jouluaaton viettoa
Tälläytymässä Joulupukin ja perheen kanssa valokuvaan. Uskaltavatko lapset lähemmäs?

Kasvata mielikuvitusrikkaita aikuisia!

Itse yritän luoda lasteni maailmaan – ja omaani – hieman taikaa. Liiankin realistinen maailma aukeaa kyllä aikanaan ja siinä ehtii elää ihan tarpeeksi. Ihmettelyä, ihmeitä ja taikalaseja ei kannata hukata aikuisenakaan. Kuinka muuten kukaan keksisi mitään uutta ja ihmeellistä, jos ei hämmästelisi ja kummastelisi asioita ja miettisi, entä jos sittenkin?

“Mahdottomaan uskominen voi harjoittaa lapsen vaihtoehtoista ajattelutaitoa. Se, että miettii miten joulupukki voi yhdessä vuorokaudessa kiertää kaikkien maailman lasten luona voi olla samanlaista ajattelua jota tarvitaan, kun yritetään keksiä ratkaisua ilmaston lämpenemiseen tai tapaan parantaa sairauksia.”

Texasin yliopiston psykologian professori Jacqueline Woolley, Iltalehti 19.12.2014

Autetaan siis lapsia kasvamaan mielikuvitusrikkaiksi aikuisiksi ja annetaan heidän uskoa joulun suureen satuun joulupukkeineen ja tonttuineen!

“Lapsen rikkaan mielikuvituksen tukemiseksi vanhempien kannattaa tehdä jopa kaikkensa esimerkiksi siksi, että värikäs mielikuvitus on tehokas este lapsen väkivaltaiselle käytökselle.”

Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen, Länsi-Savon haastattelu 25.9.2016

Entä omat joulumuistoni lapsuudesta? Alla pari tarinaa.

Eikö joulupukkia olekaan?

Joulupukki on olemassa
Alle vuoden ikäisenä pelkäsin Joulupukkia, kuten varmasti monia muitakin vieraita partaniekkoja.

Ikääni en muista tarkalleen, mutta olin ala-asteella joka tapauksessa. Sen hetken muistan kuitenkin ikuisesti kuin se olisi tapahtunut aivan äsken.

Joulu oli jo lähellä ja kotona oli monenlaisia joulutohinoita. Äiti tiskasi juuri keittiössä astioita. Halusin rauhoittua katsomaan telkkaria ja kuinkas ollakaan: Joulupukki sattui juuri esiintymään lavalla laulaen joululaulua. Istahdin onnellisena tv:n ääreen katsomaan ja kuuntelemaan.

Kunnes yhtäkkiä se tapahtui: kesken joululaulun Joulupukki nykäisi parran pois ja alta paljastui Juice Leskinen!

Katsoin kauhusta lamaantuneena telkkaria jonkin aikaa aivot surraten. En hetkeen pystynyt liikkumaan, koska järkytys oli niin suuri.

Lopulta parahdin itkuun ja lähdin juoksemaan äidin luo keittiöön huutaen täyttä kurkkua: “Äiti! Eikö Joulupukkia olekaan?!”

Onko Joulupukki olemassa?
Kuusivuotiaana kirjoitin päiväkirjaani salaisuuden: Joulupukkina oli ollut meidän naapurin setä! Silti uskoin yhä oikean Joulupukin olemassaoloon. (Huom. kuvissa olen vasta 2-vuotias.)

Kuten aiemmin mainitsin, en ajatellut aikuisten valehdelleen minulle, eikä uskoni ja luottamukseni vanhempiini murentunut millään tavalla. Ainoastaan unelmani ihanasta Joulupukista särkyi – hetkeksi. Mutta joulun ihanuutta ja taikaa tuo hetki ei saanut pilattua.

“Kun lapsi kasvaa isommaksi, hän astuu vähitellen ulos tästä sadusta. Se on lasta kehittävä asia, jos se tapahtuu onnistuneesti eli lapsi saa tilaisuuden surra, pettyä, käsitellä näitä tunteita.”

Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen, Yle:n haastattelu 1.12.2016

Kyllä joulupukki on sittenkin olemassa!

Joulupukin odotusta
Lapsena Joulupukin odottaminen oli jännittävää aikaa! Kuvassa olen mummoni sylissä. Vuosimallin 1974 Joulupukki kävi siskojeni luona (minua ei vielä silloin ollut).

Muistan erityisen hyvin erään joulun ollessani 16-17-ikäinen. Olen perheemme kuopus, joten Joulupukki ei ollut käynyt meillä enää vuosikausiin – kunnes eräänä jouluaattona…

Olimme juuri saaneet syötyä jouluaattoaterian ja aioimme mennä olohuoneeseen laulamaan, jakamaan lahjoja ja viettämään rentoa jouluaattoiltaa, kun ovikello soi. Minut laitettiin aukaisemaan ulko-ovi.

Juoksin ovelle aavistamatta mitään. Ja siinä hän oli: itse Joulupukki ilmielävänä!

Menin aivan sekaisin. Kalpenin kuulemma valkoiseksi kuin lakana, sain vain aukaistua suuni ammolleen ja lähdin robottimaisesti kävelemään olohuoneeseen, jättäen ulko-oven auki ja Joulupukin seisomaan ulos, varmaan hämmästyneenä reaktiostani!

Olohuoneessa taisin istahtaa johonkin (sitä en muista silloisen aivosumuni takia) ja koko sen ajan, kun Joulupukki oli paikalla, olin valkoinen ja aivan hiljaa. En saanut sanaa suustani, eikä aivoissakaan varmaan liikkunut oikein mitään. Olin aivan sanaton. Tähän kohtaan sopii vallan mainiosti sanonta: puulla päähän lyöty!

Joulupukki vietti seurassamme jonkin aikaa ja kävi kättelemässä ja jututtamassa kaikki mummoista vanhempiini. En enää muista, mitä Joulupukki minulle sanoi. Sen muistan, että äitini kökötti lattialla sohvan ja pianon välissä nauraen ja Joulupukki tuumasi “Kukas pikkutyttö se täällä nurkassa kihertää?”

Ja minä vain istuin kalpeana, kuin aaveen nähneenä. Jos en yhtään olisi uskonut joulun taikaan, en olisi varmaan hämmentynyt niin täysin. Mutta se pieni Kiiki tuolla sisällä halusi ja haluaa yhä uskoa siihen ihanaan satuun.

Joulupukki on olemassa
Lapset odottavat Joulupukkia, joka vihdoin saapuu!

Joulupukki on olemassa heille, jotka uskovat

New Kids On the Blockin laulun sanoin:

“I still believe in Santa Claus.

Maybe that’s just because I’m still a child at heart.

And I still believe in old Saint Nick.

But then again, maybe that’s a trick we need.

We need to retreat to a world of make believe.”

Tuo on muuten aivan ihana jouluinen slovari (tehneet Maurice Starr & L. Lancelotti) – löytyy mm. YouTubesta. Olin nuorena NKOTB-fani (yhä vielä LP:t tallessa), mutta se on eri tarina se!

Ei viedä lapsilta pois joulun taikaa ja satumaailmaa, joka auttaa heitä niin monella tavalla kasvamaan ja kehittymään. Annetaan lasten – ja meidän aikuisten – uskoa Joulupukkiin.

“Joulupukki on olemassa yhtä varmasti kuin rakkaus, uhrautuvaisuus ja jalomielisyys. Siispä joulupukki on olemassa sille, joka tahtoo, että hän on olemassa. Ja useimmat meistä varmasti tahtovat.”

Uskontotieteilijä Risto Pulkkinen, Kalevan haastattelu 1.12.2017

Ihanaa joulun odotusta ja joulun taikaa kaikille!
Asukoon joulun taika aina sydämessäsi!

Joulupukki on olemassa
Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki!

PS: Nuoruuden tarinan Joulupukki, jota niin hätkähdin, oli muuten siskoni silloinen poikaystävä. Meistä sisaruksista vanhimmainen oli keksinyt joulupukkijutun tämän toisen siskon poikaystävän kanssa ja yhdessä he olivat junailleet niin, ettei kukaan meistä muista tajunnut joulupukin oikeaa henkilöllisyyttä tai muutakaan.

Siskoa oli naurattanut jouluaattoaterialla tietäen mitä oli tulossa, mutta ei meistä kukaan sitä hoksannut. Hyvin saivat jujutettua koko jengin!

PPS: Koikkela Kustannuksen Facebook-sivuilla ja Instagrammissa on puuhakirja-arvonta huomiseen asti! Vielä ehdit käydä tykkäämässä – arvonta tapahtuu vasta huomenna iltasella, koska olen joulumyyjäisissä päivän.

PPS: Lisää joulun taikaa löydät Joulu-kategorian alta.

Voisit tykätä myös näistä:

Seuraa Koikkelasta kajahtaa -blogia Sinulle sopivalla tavalla:
Facebook Instagram RSS-syöte Blogipolku Bloglovin' Blogit.fi
Tilaa uusimmat tarinat suoraan sähköpostiin:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *