Ensilumen riemua: lumiukon tekemistä ja lumisotaa!

Facebooktwittergoogle_plusmail
lumiukko lumineiti ensilumi
“Hei! Minä olen ensilumesta tehty lumiukko, ei kun lumineiti!”

Olipa ihana herätä tänä aamuna, kun ulos katsoessa näki lumihiutaleiden leijailevan alas! Rakastan talvea! 💗 Toki tämä lumi tuskin tulee pysymään ja pimeä, loskainen aika on vielä edessä ennen kunnon talvea, mutta silti tämä hetki on aina yhtä ihana.

Täällä ei kovin paljoa lunta ole tullut, vaikka koko päivän on hiljakseen satanut – Oulun suunnalla on kuulemma jo oikeasti luminen maa. Mutta meillekin on satanut sen verran valkoista ihanuutta, että saimme lasten kanssa tehtyä ensimmäisen lumiukon! Keräsimme lumet kaikkien pintojen kuten auton ja portaiden päältä. Lumineidistä tuli kyllä aika söpö ilmestys. 😍

lumiukko lumineiti ensilumi
Lumiukon tekijät Eepi ja Roosa sekä söpö lumineiti kukkiensa kera.

Eepi ja Roosa olivat hieman huolissaan lumiukosta, kun meidän lähtiessä ulkoilun jälkeen takaisin sisälle lumineitiparka jäi yksin värjöttelemään ulos. Lapset ihmettelivät, onko lumiukko kunnossa, kun se tuntuu niin kylmältä. 😘 Lopulta hoksasivat, että lumiukko taitaa olla silloin kunnossa, kun se on kylmä ja sairas, jos on lämmin. 😃

Saa nähdä kuinka kauan saamme iloita tämän lumineidin seurasta. Lumi on melko sohjoista. Toiveissa olisi yöpakkaset, jotta ukko jäätyisi kestäväksi. 👍

Toinen lasten lempipuuha on mikäs muu kuin lumisota! Lumisotaa voi leikkiä turvallisesti pienillä kikoilla myös silloin, kun on vain vähän lunta. Otimme kukin pienen lasten lumilapion ja marssimme sivupihalle merirosvolautan ja pihapöydän luo.

lumiukko ensilumi
Lumiukko, tai paremminkin lumineiti naurusuu. 😃

Lumisota käytiin niin, että Eepi oli lautalla nakellen meidän päälle lautalla olevaa lunta ja me Roosan kanssa nakkelimme puutarhapöydällä olevaa lunta Eepin päälle. Lunta viskottiin siis lapiolla, jolloin se pysyi höttöisenä, eikä osuminen käynyt kipeää kuten jäisen lumipallon heittäminen. Kovien pintojen päältä kerättäessä lumen mukana ei ole pikkukiviä tai mitään muuta, joka voisi satuttaa. Kannattaa joskus kokeilla. 👌

Kun merirosvolautta ja puutarhapöytä oli tyhjennetty lumesta, siirryimme pihamökin avokuistille, johon myös oli satanut mukavasti lunta. Lumisota jatkui niin, että otimme lunta kuistin lattialta ja kaiteilta. Ja olihan meillä hauskaa! 😀

lumiukko puutarha ensilumi
Lumiukko vastaanottamassa etuoven lähellä. Taka-alalla näkyvät mm. grillikota ja rantasauna.

Lopulta meillä oli Eepin kanssa naama ja kaulakin niin lumessa (tai paremminkin kylmässä vedessä), että lähdimme uupuneina sisälle. Roosa säästyi suurimmilta lumipesuilta, koska hän sai nakella meidän päälle lunta, mutta me vain joskus vähän varovasti hänen päälleen. Pienillä on omat säännöt leikeissä. 👍

Sisällä jäin laittamaan likomärkiä ulkovaatteitamme kuivumaan ja Eepi tomerana lämmitti sillä välin meille kaikille mikrossa glögit! Kylläpä lämmin glögi maistui ihanalta! 😊

☃ ⛄ ☃ Hauskoja ensilumihetkiä kaikille! ☃ ⛄ ☃

Voisit tykätä myös näistä:

Seuraa Koikkelasta kajahtaa -blogia Sinulle sopivalla tavalla:
Facebook Instagram RSS-syöte Bloglovin' Blogit.fi
Tilaa uusimmat tarinat suoraan sähköpostiin:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *